En ole ikinä tykännyt juosta aamulla tai paremminkin lähes heti heräämisen jälkeen. Sitä on yön jäljiltä jo valmiiksi ihan jäätävä nestehukka, minkä lisäksi sekä aivot että kroppa on täysin kohmeessa.
Tänä aamuna ikkunan raosta sisään tulviva viileä ilma ja harmaus lastas jäseniin vielä extra-annoksen painoa vaikeuttamaan liikkeelle lähtöä. Sen verran kova vastus siitä tulikin, että se tarjos salakavalasti tekosyyn jättää aamulenkki väliin ja hoitaa 1 kilometrin vedot iltapäivällä pois.
Iltapäivällä sää oli yhtä kurja kuin aamullakin, joten siihen ei odottelu tuonut sen kummempaa parannusta. Fiilis sen sijaan oli kuitenkin aamua energisempi: heränneenä ja hyvin syöneenä sekä lenkille lähtö että itse suoritus eivät tuntuneet yhtään niin pahalta. Hyvä lenkki joten no regrets!
Paluuna tuohon alkuun, tämä aamu ei tosiaan ollut mitenkään erityinen, vaan aamulenkille lähtö on oikeasti joka kerta sitä ainaista gettysburgia ja siks en voikaan kuin ihmetellä minkä takia joku vapaaehtoisesti juoksee aamulenkkejä - jos on aikaa juosta muulloinkin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti